Sähköinen kielikoe – totta vai utopiaa?

Valtakunnallisen kielitaitovaatimuksen poistuttua ammatillisesta perustutkintokoulutuksesta oppilaitokset ovat voineet itse määritellä riittävän osaamisen tason koulutukseen hakeuduttaessa. Tämän päätöksen takana on reformin ajatus siirtymien sujuvoittamisesta ja tuen määrän lisäämisestä sitä tarvitseville, jotta entistä useamman on mahdollista saavuttaa tavoiteltu ammatillinen osaaminen. Me WinNovassa olemme nähneet tärkeäksi kartoittaa hakijan kielitaidon tason hakuvaiheessa, jotta voidaan toisaalta varmistua riittävistä lähtötaidoista ja toisaalta alan ja koulutusmuodon soveltuvuudesta hakijalle ja käytettävissä olevien tukitoimien oikeasta mitoituksesta, jotta ammatillinen koulutuspolku olisi hakijalle paras mahdollinen. 

Hakeutumisvaiheessa kaikkien ei-suomenkielisten tutkintokoulutukseen hakeneiden suomen kielen taidon riittävyys todennetaan WinNovassa asiakirjojen perusteella tai kielikokeella suhteessa alalla määriteltyyn suositukseen vähimmäiskielitaidon tasosta (A2.2 – B1.2). Vuoden 2020 yhteishausta lähtien kielikoe on ollut mahdollista tehdä myös sähköisesti WinNovan Itslearning-oppimisympäristössä. Sähköisen kielikokeen laajamittainen pilotointi suoritettiin 16. – 17.4.2020 ja tällöin kokeeseen oli kutsuttu yhteensä 120 ei-suomenkielistä osallistujaa. Kokeilu onnistui niin hyvin, että sähköinen kielikoe on nyt käytössä myös jatkuvassa haussa yhtenä toteutusvaihtoehtona. 

Sähköinen koe soveltuu ratkaisuksi parhaiten silloin, kun hakija on ulkomailla tai muuten estynyt saapumasta paikan päälle haastateltavaksi ja testattavaksi. Sitä voidaan käyttää oppilaitoksessa tapahtuvaan testaukseen, jolloin kokeen valvonta on helpompaa kuin etänä suoritettavassa kokeessa. Pandemia-ajan rajoituksissa sähköinen kielikoe tarjosi ainoan realistisen testausmahdollisuuden suuren hakijajoukon testaamiseen. 

Sähköisen kokeen tekijän muistilista 

  1. Kieli- ja osaamistestaus edellyttää, että oppilaitos määrittää ammattialakohtaiset osaamissuositukset ja suunnittelee tarjolla olevan tuen niille, jotka sitä kielitaidon tai muiden perustaitojen kehittämiseksi tarvitsevat. Tarjolla voi olla koulutuspolku niille, joilla on suositeltu kielitaidon lähtötaso, ja toinen, tuettu koulutuspolku niille, jotka tarvitsevat vielä tukea riittävien valmiuksien saavuttamiseksi. 
  1. Sähköisen kokeen alustaksi kannattaa valita oppilaitoksessa muutenkin käytössä oleva sähköinen oppimisympäristö. Tällöin testiympäristöstä ei koidu ylimääräisiä kuluja ja sovelluksen ylläpito ja tuki ovat tarjolla. Nykyisin käytössä olevissa oppimisympäristöissä on sisäänrakennettuna suhteellisen helppokäyttöiset äänen ja videon tallentamisen ominaisuudet, joten suullisten tuottamistaitojen näyttäminen onnistuu kyllä. Kaikissa sovelluksissa on rajoituksensa, joten testi on luotava niiden rajoissa.  
  1. Kokeen voi luoda lähes mistä vain oppilaitoksen käytössä olevasta testimateriaalista mahdolliset tekijänoikeusrajoitukset huomioiden. Me olemme hyödyntäneet aiempia valtakunnallisia testimateriaaleja soveltaen. Testivaihtoehtoja on hyvä olla useita, jos testaus on laajamittaista, säännöllistä ja toistuvaa, jotta kokeen sisältö säilyisi luottamuksellisena. 
  1. Voit valita suppeamman tai laajemman testauksen. Suppein sekä kirjallisia että suullisia ymmärtämisen ja tuottamisen taitoja testaava koe olisi esim. videopuheluna käytävä keskustelu haastattelijan kanssa yhdistettynä OneDrive-tiedostoon, joka sisältää tekstin ymmärtämisen tehtävän ja kirjoitustehtävän. Laajimmassa testauksessa taas toteutetaan kielen kaikkia neljää osa-aluetta testaavia puhumisen, puheen ymmärtämisen, luetun ymmärtämisen ja kirjoittamisen tehtäviä. 
  1. Tehtävien tarkastaminen vie aikaa sähköisessäkin kokeessa. Monivalinta- ja oikein-väärin-tehtävät voidaan oikeat vastaukset järjestelmään syöttämällä saada tarkastettua automaattisesti, mutta avointen vastausten arviointi vaatii aina ihmisen, joka ainakin muokkaa avainsanojen pohjalta ehdotetut pisteet oikeiksi. 
  1. Sähköistä testiä luodessa on selvitettävä, miten sisäänkirjautuminen tapahtuu ja voiko tulokset arkistoida oppimisympäristöön vai onko ne tallennettava jonnekin muualle. Kun kyse on oppilaitokseen hakevista, heillä ei vielä ole oppilaitoksen tunnuksia, joten ne on joko luotava heille rajatuin käyttöoikeuksin tai joskus on mahdollista antaa oikeus kirjautua itse kurssille, jolloin jonkun on vahvistettava kirjautuneet sinne kuuluviksi. 
  1. Sähköisen kokeen tekijä tarvitsee aina paljon ohjausta ja tukea testin tekemiseen. Mitä selvemmät ohjeet, sitä parempi. Me pyrimme varmistamaan ohjauksen onnistumisen niin, että meillä on lisäksi kirjautumis- ja yleisohjeet käännettynä arabiaksi, englanniksi ja venäjäksi sekä omakieliset opintoavustajat puhelimen päässä auttamassa avun tarvitsijoita. Oppimisympäristössä on harjoituskurssi, jossa navigointia ja erilaisia ominaisuuksia voi kokeilla. 
  1. Testattavan it-taidot ja käytettävissä olevat laitteet vaihtelevat suuresti. Testauksen on onnistuttava mielellään myös jotenkin, vaikka testattavalla olisi vain älypuhelin käytettävissään. Rajalliset it-taidot voivat johtaa siihen, että koe on viime kädessä tehtävä koulussa. Se mahdollisuus on tarvittaessa tarjottava. 
  1. Jos sähköistä kielitestausta käytetään täysin etänä, vilpin mahdollisuus pitää minimoida mm. käyttämällä vaihtuvia testipaketteja, aikatauluttamalla kokeen osat tehtäväksi rajattuna aikana ja osa osalta, pyytämällä esittämään henkilöllisyystodistuksen videolle henkilöllisyystodistuksen puhumisen tehtävässä sekä selvällä ohjeistuksella ja paljastuneiden väärinkäytösten sanktioinnilla. Tässä tapauksessa täysin ei pystytä sulkemaan pois sitä vaihtoehtoa, että joku muu avustaa tai tekee testin osan tai osia toisen puolesta. Esimerkiksi testin tekeminen sillä vaatimuksella, että kamera olisi koko ajan auki sitä tehtäessä, ei ole mahdollista korirauhaa ja ihmisen perusoikeuksia loukkaamatta. 
  1. Ja lopuksi: Kokeile rohkeasti. Testaa, kokeile ja muokkaa. Muista, että mikään testi ei ole heti täydellinen. Nyt keväällä on taas testauksen aika!

Tutustu tästä tarkemmin kielitaitovaatimuksiin WinNovassa: 

https://www.winnova.fi/koulutukset/hakeminen/valintaperusteet/kielitaitokuvaukset_ja_-kokeet

Blogin kirjoitti Niina Engblom, Winnovan projektityöntekijä, Siltoja siirtymiin -hanke 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s