Pohdintaa ja palautetta NCNA (New Challenges, New Answers) -mallin käsikirjan tehtävistä

  

Maahanmuuttajataustaisen hakijan/opiskelijan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen helpottamiseksi Winnovalla on ollut käytössä NCNA-käsikirja, joka sisältää esimerkkitehtäviä. Tässä blogiteksissä pohdin omasta näkökulmastani sekä kahden ammattiopettajan palautteen pohjalta NCNA-materiaalin hyödynnettävyyttä. 

Tiedustelin kahdelta Winnovan Rauman ja Porin toimipisteiden ravintola- ja cateringalan opettajalta kommentteja ja palautetta NCNA-käsikirjaan laadituista alakohtaisista tehtävistä.  Kysymykseni koskivat alalle soveltuvuuden mittaamista, hankitun osaamisen tunnistamista ja mahdollista tehtävien hyödynnettävyyttä tutkinnon osien näytöissä. Molemmat opettajat katsoivat tehtävien olevan yleisesti ottaen haastavia. Tehtäviä pystyttäisiin hyödyntämään esimerkiksi kun arvioidaan henkilön soveltuvuutta alalle, mutta todennäköisesti alalle hakeutuva henkilö olisi tässä tapauksessa jo kotimaassaan alalla toiminut henkilö, jolla on jo vahvat perustaidot asioista. Todistusten puuttuessa tehtävillä voitaisiin saada näkyviin jo hankittua osaamista ja teoriassa osaamista voitaisiin niiden avulla tunnistaa. Käytännössä kuitenkin molemmat kyselyyn vastanneet opettajat olivat sitä mieltä, että tehtävät vaatisivat enemmän selkokieltä ja niiden tulisi olla konkreettisempia ja lisäksi tehtäviä tulisi olla määrällisesti vähemmän. Näytöissä tehtävien katsottiin palvelevan ainoastaan harvoissa poikkeustapauksissa silloin, jos työpaikalla ei jostain syystä voisi vastaavaa osaamista näyttää. Ravintola- ja cateringalalla näytöt arvioidaan lähtökohtaisesti tekemällä ja opettajat olivat sitä mieltä, että jos materiaalissa esitettyjä simulaatioharjoituksia hyödynnettäisiin näytöissä, niissä tulisi olla paljon enemmän kuvia ja tekstin pitäisi olla kirjoitettu selkokielellä. 

Oma näkemykseni oli että tehtävissä käytetään erityisen vaikeita suomen kielen rakenteita, jotka ovat jäännöksiä suorista käännöksistä (englanti-suomi). Esimerkiksi “asiakkaan tulisi suoriutua” on rakenne, jonka avautuminen maahanmuuttajataustaiselle opiskelijalle on hyvin epätodennäköistä. Tehtävätyypit sinänsä eivät mielestäni ole erityisen vaikeita (esim. vihannesten ja hedelmien lajittelu omiin ryhmiinsä) mutta tehtävänannoissa käytetty kieli on hyvin haastavaa kohderyhmä huomioiden. Olen samaa mieltä opettajien kanssa siitä, että tässä harjoitusmateriaalissa on ajatusta, mutta tehtäviä pitäisi muokata ja jalostaa eteenpäin ennen kuin niitä voisi hyödyntää osaamisen tunnistamiseen/opetukseen.  

Yksi materiaalin ongelmista on myös kulttuurisidonnaisuus, joka häiritsee tehtävien ymmärtämistä ja sovellettavuutta sellaisenaan käytännössä. Kahvinvalmistusvideolla näkyy vedenkeitin ja pikakahvijauhetta, mutta tämä vastaa huonosti suomalaisen kahvikulttuurin todellisuutta. Ajatus siitä, että opiskelijan tulee osata keittää kahvia on hyvä ja videon käyttäminen havainnollistamassa tehtäviä, jotka liittyvät kahvin keittämiseen on hyvä, mutta sisältö on täysin sidottu brittiläiseen ajatukseen kahvinkeitosta. Yhteenvetona voisi sanoa, että materiaalissa esitetyt ideat ovat kyllä hyödynnettävissä, mutta vain jos niiden sisältöä muokataan ja tehtävänannoissa käytettyä suomen kieltä selkeytetään. 

Linkki materiaaliin: https://www.ncna.eu/index.php/en/download-en-gb.html 

Blogin kirjoitti Karoliina Väre, WinNovan projektityöntekijä, Siltoja siirtymiin -hanke

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s